Oppimisen mahdollistaminen on kehittymisen mahdollistamista
Olen aina ihmetellyt yhtä asiaa puhuttaessa jatkuvasta kehittämisestä. Olen käynyt vierailulla viimeisen 15 vuoden aikana yli 200:ssa yrityksessä ja karkeasti 95%:ssa niistä prosessien ja standardin työn jatkuvasta kehityksestä vastaa oma, erillinen funktionsa. 5%:ssa ei taas sellaista toimintoa ei ole. Ja juuri nuo 5% ovat olleet niitä yrityksiä, joilla menee äärimmäisen hyvin, ihmiset ovat motivoituneita, innostuneita ja ymmärtävät oman työnsä sisällön. Ja tämä on minusta melko ihmeellistä. Merkittävin ero näiden kahden erilaisen yrityskulttuurin kesken on ollut yksinkertainen: tuossa 5%:n joukkoon kuuluvissa yrityksissä ihmiset kehittivät omaa työtään joka päivä, eivätkä lainkaan toisten työtä ja tuossa 95%:n joukossa kehitettiin aina vain muiden työtä, mutta ei lainkaan omaa (sillä ne kehitysfunktiot eivät edes omanneet omaa arvoa tuottavaa työtä, he vain ‘kehittivät’). Kun kehitys keskittyy muiden työn kehittämiseen, luo se myös tunteen arvottomuudesta ja siitä, että ymmärrys asuu muualla kuin siellä, missä arvoa tuottava työ tehdään. Tehokas kehitysfunktio ei siis kehitäkään muiden työtä, vaan kehittää…
Työnhausta ja muutama vinkki rekrytoijalle
Kun vuosina 1998 -1999 lähetin sellaiset 200 hakemusta ja sain nolla työpaikkaa päätin, etten enää ikinä ajaudu tilanteeseen, jossa en osaa olla luontevasti haastattelussa. Ikinä. Minä olin nimittäin auttamattoman onneton haastatteluissa ja luonnottoman epävarma, johon juonsi toki työkokemukseni puute, mutta myös se, etten oikeasti oikein edes tiennyt, mitä tarkoittaa työhaastattelu. Työhaastattelu prosessina oli tuolloin itselleni täysin vieras, eikä siihen esimerkiksi silloinen työvoimatoimisto valmistanut mitenkään. Olin siis totaalisen kammottava haastateltava, suorastaan nolo. Näin jälkikäteen minun on helppo nauraa niille haastatteluille, joihin esimerkiksi menin turkki päällä ja suurimmat kultaiset korvarenkaat korvissa heiluen – ja hain raksalle töihin – mutta tuolloin olin ihan maani myynyt, ei paljoa naurattanut. Olisi esimerkiksi etukäteen ehkä kannattanut miettiä hieman haettua tehtävää, edes palkkavaatimusta saati omaa habitusta. No, en miettinyt ja aika brutaalisti pieleen meni. Ei minulla ollut edes CV:ta olemassa ja kun sitä aina tiedusteltiin, kysyin silti kerran jopa suoraan jotain näin kahelia: “Hä? Ei kai sitä…
Lean Daily Management – oleellisen äärellä
Daily Management on yksi parhaista lean- metodeista. Ainakin kirjoittajan mielestä. Ja siihen on useita syitä. Daily Management on nimittäin mitä parhain tapa ylläpitää, mahdollistaa sekä kehittää koko yrityksen toimintaa ja samalla erityisesti tarjota konteksti ihmisten jatkuvan oppimisen aktiiviselle tukemiselle. Daily Management luo edellytykset myös koko organisaatiolle havainnoida ja tunnistaa koko ajan standardin työn toteutumisen pullonkaulat ja sen mahdolliset haasteet. Daily Managementin ansiosta yritys voi myös sujuvasti varmistaa, että organisaation määrittelemät toimenpiteet keskittyvät oleellisen hukan poistoon ja että toimenpiteet, mitä ikinä ne sitten ovatkaan, tuottavat tulosta ja parantavat ydinprosessien performanssia. Daily Management on siis käytännössä yksi parhaista tavoista tuoda lean osaksi koko organisaation DNA:ta ja siksi sen käyttöönotto on erinomainen kokonaisuus tarjottavaksi osana lean transformaatiota. Samalla Daily Management on myös kokemukseni mukaan yksi eniten väärin ymmärretty ja yksi eniten organisaatioissa väärin käyttöön otettu lean- metodi 5S:n ohella (joka usein typistyy pelkäksi siivousohjelmaksi ja rutiiniksi, jossa päivän lopuksi siivotaan työpiste). Kävin joitain…
Tiloista ja ’tiloista’
Olen pohtinut viime aikoina sanaa ’tila’. On olemassa tiloja (fyysinen, rajattu alue) ja ’tiloja’ (joka kuvaa ihmisen mieliala eli ’tilaa’). Ja erityisesti olen pohtinut, että miten mahdollistaa ihmisten työskentelyn eri tiloissa, kun ihmisen ’tila’ niin vaatii. Jokainen päivä ei nimittäin ole samanlainen, ei henkisesti, ei fyysisesti, ei vaateinen, ei tilanteineen, ei tuntemuksineen, ei tarpeineen. Minulla esim. on ADHD, minulla on kaksi pientä lasta, välillä olen väsynyt, välillä täynnä tarmoa ja energiaa. Minulla on siis erinäisistä syistä johtuen, päivästä riippuen, erilaisia ’tiloja’. Ja kun juttelen ihmisten kanssa, huomaan heillä olevan myös erilaisia ’tiloja’, jolloin fyysinen tila tuntuu joko liian ahtaalta, liian äänekkäältä, liian valoisalta, liian kovalta, liian ahdistavalta. Siksi olen pohtinut, että miten organisaatio voisi varmistaa, että ihmisen työskentely olisi aina mahdollisimman sujuvaa, ketterää, selkeää arkea ilman hukkaa heidän ’tiloistaan’ riippumatta ja niistä huolimatta? Mitä tämä vaatii johtamiselta? Osaammeko johtaa mahdollistaen ja luomalla valmiuden onnistua työssään aina? Osaammeko luoda ne rakenteet…
How to Build an RPA Center of Excellence
NOTE! Original article is published at LinkedIn (Russ Gould). Process automation is experiencing a renaissance. It’s no longer a “nice to have” technology but a competitive necessity. It doesn’t matter what you call it these days, because the goal remains the same: harnessing the power of digital to elevate the customer journey and to drive end-to-end business outcomes. Today, robotic process automation (RPA) is playing an important role in achieving that objective. As initial RPA deployments prove to be effective, companies must define strategies for expanding this value across the enterprise. Establishing an RPA Center of Excellence (CoE) is an ideal approach for such an effort, since it drives business or customer-valued results around specific focus areas. Smart Center of Excellence Considerations While CoEs are typically designed to build competence around technology, such as RPA, the CoE itself should not be just about the technology. Remember, the most critical objective…
Teknologiasta
Tämä on niitä lausahduksia, jotka luettuaan toivoo, että olisipa itse keksinyt sen. Jos jokin on oleellista muistaa näinä digitalisaation aikoina, niin tämän kuvan sisältämä viesti on sellainen. Teknologia ei määritä viisasta tapaa tehdä työtä, vaan ihminen, tiimi, yhdessä. Jos tuot organisaatioosi teknologian ilman pohdintaa siitä, mikä on tekemisen viisaus, pahimillaan vain kadotat sen viisauden, joka siellä jo oli olemassa. Jokin on pielessä, jos teknologista muutosta tuodaan organisaatioon teknologia edellä, ei viisaus edellä. Kun tunnet viisautesi, teknologian voi valjastaa tukemaan sitä, mutta ei ikinä toisinpäin. -”Niin CDO:t kuin johtoryhmän jäsenetkin katsovat digitalisaatiota helposti erittäin teknologialähtöisesti ja antavat teknologian ohjata palvelunkehitystä. Tällainen digisokkous johtaa usein vaaralliseen siiloutumiseen, jossa eri liiketoimintaprosesseilla ei ole tarvittavaa ymmärrystä toistensa tekemisistä. Jos esimerkiksi asiakaskohtaamisten tai tuotannon tuottama data ei linkity asiakaspalveluun tai asiakassuhteen hoitoon, yritys menettää monta potentiaalista lisämyynnin ja sitouttamisen paikkaa. Teknologialähtöisellä ajattelulla voidaan saada aikaan sinällään hienoja digitaalisia ratkaisuja. Mutta jos ne eivät tue yrityksen kokonaisstrategiaa…
Lean, rakenne ja digitalisaatio
Sujuvuus syntyy kokonaisuuden ulostulona, ei yksittäisinä osina. Tähän liittyen pohdittavaksi ja haasteeksi luotiin hieman erilainen, vuoteen 2018 päivitetty versio niistä rakenteista, joiden varaan dynaaminen, oppiva ja älykäs yritys voisi rakentua. Tämä tuore versio näyttää tältä: Perinteisestä mallista poiketen tähän versioon lisättiin digitalisaatio. Tälle lisäykselle on yksinkertainen perustelu: harva teknologinen pyrkimys on pyrkimyksessään ymmärtää asiakasta, asiakaskokemusta, asiakaskokemuksen mahdollistavia e2e- arvovirtoja sekä hukan poistoa niin leanin ytimessä kuin digitalisaatio. Yllä olevan rakenteen taustalta löytyy pyhä kolminaisuus asiakas – ihminen – prosessi: Kun lähtee yrityksessä pohtimaan muutosta, kannattaa ensin pohtia tarkasti, mitä kukin asiakas haluaa ja mitä palvelua hän oikeasti kaipaa, miten omat prosessit virtaavat ja missä ovat oleelliset pullonkaulat, mikä on yrityksen standardi työ ylhäältä alas ja mitä tapoja ja muotoja sen toteuttamiseen kannattaa luoda. Tämän analyysin jälkeen on helppo arvioida, miten esimerkiksi ohjelmistorobotiikka tai kehittynyt analytiikka voisi sujuvoittaa arvoa tuottavaa työtä, miten robotiikan avulla voidaan varmistaa työhön vaadittavan informaation aina löytyvän…